Kausi avattu
Niinkuin moni tietää että tälle syksylle on metsästyskausi avattu ihan virallisesti. Itte en vielä pääse lystiin mukaan. Riistan sivuilla kävin urkkimassa mitä tuola Kuusamon suunnilla on tapahtunu. Kaks onnekasta onnistunu karhun kaatamaan. Oikein mukavasti vielä perjantaille, veikkaan että on muija ja lapset jääny kotia tännää.
On mahtanu olla kavereilla hysteerinen hetki ensimmäisen laukauksen jälkeen. Varsinkin jos elukka vielä lähti rytinällä liikkeelle. Jokkainen koiramies tietää että siinä vaiheessa parintunnin telinevoimistelu vaihtuu 100m aitajuoksuksi. Viimeistään sillon jos sattuu kohti tulemaan. Noissa tilanteissa kieltämättä miehen (tai miksei naisenkin) hermo punnitaan. Niissä fiiliksissä jos malttaa olla täysin hiljaa ja seurata tilannetta liikkumatta on hatun noston arvonen. Löytyy varmasti tuhansia tarinoita siitä ku ei oo malttanu olla hilijaa/liikkumatta niin hommat kussu kuin jeesuksen pääsiäinen.
Joskus kyllä mietityttää että mikä siinä on kun ei karhu satu kohilleen vaikka oisit 2 vuorokautta liikkumatta mihinkää. Kotia tullessa luet iltalehen sivuilta kuinka joku onnekas lenkkeiliä paskat housuissa juossu johonki liiteriin piiloon. Mutta mitäpä tuota itkemään. Metsästäjille tuttu sanontahan on: "Metästä ei haeta, sieltä annetaan".
Soittelin tossa kotiakki ja kyselin että onko ollu minkäänlaisia havaintoja lähiseuduilla. Oli kuulemma ollu aavemaisen hiljaista. Ei lintuja eikä mittää. Sorsastajiakaa ei ollu näkyny. Mutta toisaalta nyt on sen verta lämpimät ilmat että ihmekkö tuo.
Koirat oli puoli tuntia iha onnessaa hakeneet mutta sitte viimeset 2 tuntia olivat juossu järvenrantoja pitkin ja katellu siihe mallii että lähetää kotia tai tuu ite juokse.
Tuli tossa vanha legenda juttu mieleen jostain päin Suomea. Porukka ollu karhun perässä ja joku oli vielä onnistunut raanakkoon ampumaan (suomeksi haavoittamaan). Jätkät oli lyöny yhen Hiacen täyteen miehiä ja ripotelleet pitkin mehtätietä miehet passii. Nehä oli ollu nii innoissaa että yks mestari oli unohtanu kiväärinsä autoon. Oli kuulemma Hiacen takavalot vaa menny mutkan taakse kun muisti mitä unohtu. Tuuria ollu ettei sattunu kohille. Ei muuten mutta haaskalla pyytäminenhä on laitonta.
Eipä taija olla tämän enempää tapahtumia tältä viikolta. Lupaan lisätä kuvamateriaalia tänne ku pääsen ittekki tunturiin.
Tästä vähä fiilistelyä tulevalle syksylle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti