Noniin ois taas aika kirjottaa tännekki jotain. Kesälomat alkoi ja mehtää päästy. On ollu viimesen päälle tapahtuma rikas viikonloppu. Lauantaina oltais saatu naaras nurin mutta se kaatui minun informaatio virheeseen. Menin sanomaa että siellä on vasa mutta eipä ollukkaan. Koira (Nalli) kahtoo pöljänä että helevettiäkö minä tässä haukun ku et ammu. Siinä 8km lenkki tehtiin ja löydettii alkukesästä tapettu poron raato. Kallo, selkäranka ja jalat oli hyvinki yhessä kasassa ettei ainakaa sudet ole ollu asialla. Joko karhu tai ahma käyny alkukesästä lounastamassa hirvaan. (28.9.2013)

(VOSTOTCHNO-SIBIRSKAIA LAIKA, Nalli)

 

           













 (Nalli, venäjältä kotoisin oleva itäsiperian laika. Ihmisille se on lempä ja leikkisä mutta muille elukoille täysin susi. Nii hullu toisinaa että vakuutus piti ottaa. Mutta itälaikojen keskeinen hierarkia on hyvinkin lempeä.)

 (29.9.2013)Tänään sitten Viti asialle. Heti aamusta löyty pellolta emä vasan kanssa syömässä. Minä jäin pellon yläreunaa passii ja isäntä lähti kiertämää. Matkaa oli jokusen 400m nii ei uskaltanu lähtä ampumaa. Mutta olihan se mukava katella ku koira ja emä tappelee keskenää. Siinä sinne tuuli pyörähti hitusen liikaa ja emä sai pienen vainun. Nii se emä ja vasa paineli mehtää koira perässä. Mie lähin kiertämää kohti soukkelosuota tuulen alapuolelta. Kyllähä sitä oli kuin kynsille lyöty kun ei haukkua kuulu eikä kenttää puhelimessa että missä mennää. Pääsin pienelle harjanteella ja sain pientä kuulo vihiä missä se haukku on menossa. Isäntä oli hyvässä passissa 30m päässä hirvistä vaa ei saanu kunnollista ampuma paikkaa. Minä onneton ku olin siinä suon reunassa ja pääsin lopulta tähtäilemää. Nii hyvin piti emä vasaa suojassa ettei uskaltanu mennä ampumaa. Huonolla tuurilla käy emää ja sitte sitä kusessa ollaa. Niinkuin jeesus pääsiäisenä.  Emä ja vasa kaikkos ja lähti menemää pohjoista kohti ettei enää ehitty siihe mukkaa. Koira meni perässä 2.5km ja tuli takasi ottamaa miehee yhteyttä. Käytii Viti vaihtamassa Nalliin. Niin lähetii samoille jäljille kattomaa joko se sama vasaniekka löytys. Ilmeisesti porot pöläytti liikenteesee kun meni vain puolikilometriä. Lähettii siitä Soukkeloharjua kohti kiertämää ronivaaraa. Nalli otti siitä jonku haukkuun ja lähti kilometrin verran mukkaan. Samassa mulla soi puhelin ja serkku soittaa. Ehin sanomaa ettei nyt jouva, puhelimen sain taskuun ja päätä nostaessa näin ku 10-15 piikkinen sonni seisoo nokan eessä. Eihä sitä semmosta ollu lupa ampua ja naaras tuli perässä. Otettii isännän kanssa 10m etäisyyttä toisii ja odotettii joko sieltä ois vasa tullu, vaa ei näkyny. Jatkettii samalla suunnitelmalla ja kahvia juodessa Nalli nappasi uuden haukun. Vaa nii lähellä rajaa ettei tuu oikein mitää siitä hommasta. Varovasti yritettii myötätuulesta kaijottaa omalle puolen hirvet vaa tuloksetta. Koira paineli taas hirvien perässä ja takasi tullessa ihmetteli että mikä tässä nyt on kun ei hirvet kelepaa. Turhautu nii että alko jaloissa ja heinokossa pyörimää. Oltii lähössä pois ja 500m ennen autoa otti uudestaan haukun. Siinä samassa tulee puhelu seuran johtajalta että Vasa ammuttu raanaan. (haavoitettu)  Siinä hetki kateltii ja odoteltii joko se haukku asettus, vaa oltii semmosella lepikössä ettei äänettä päästy pois. Isäntä jatko haukulle ja minä lähin autolle. Isäntä oli joutunu saman tunturi lenkin kiertämää hirven ja kanssa. Minä puolestaa lähin raanakolle Vitin kanssa. Pääsin lopulta veresjäjelle ja siellä olikin pojilla nuotiot pystyssä. Sanovat että joen yli menneen hirvet. Vitin kanssa mentiin joen yli ja löydettii heti veres jälki. Kuonoa nosteli nii pystyy että nyt on se vasa lähellä vaa ei löytyny. Seuran johtaja jo mietti että tais olla siinä se hirvi. Totesin että älähä hätäile. Tutkaa ei koiralle ollu vaa löysäsin irti ja pikkusen potkasin perseelle että mene hae. 50-100m oli vasa makuullaan ja sen jälkeen ei näkynyt kuin valkoinen luoti joka vilisi sielä metässä. Ei siinä ehtiny ees tajuta ku koira ja vasa katosi maisemista. Poijat oli nähny että hirvi paineli petäjävaaran tienyli koira perässä. En minä ehtiny ku autolle tulla nii sielä oli ollu miehet passissa. Sinne ne oli vasan ampuneet koiran haukkuun. Tosin eivät uskaltaneet mennä raadolle kun Viti oli pitäny omaa showta kuolleen vasan kanssa. Piti mulla tulla hakemaa koira pois ennenku uskalsivat koskea. Saatiin tämä päätökseen ja soittelin isännälle mikä sielä on tilanne. Kummatki aivan rikkipoikki kiertämeet 10 neliökilometrin sisällä ristiin rastiin yhen sarvipään kanssa. Olivat kuulemma toisen kerran yrittäneet kotia nii oli toisen sarvipään saanu haukkuun jokivarresta. Vaa kyllähä se koira turhautuu ku ei ammuta. Vaa sääntö kun on nyt että 3 piikkiä puolella isompaa ei ammuta vasta kun lokakuun lopulla. Saatiin kuitenkin yks kaato koirille. Tilanne rikas päivä.


 VOSTOTCHNO-SIBIRSKAIA LAIKA, Viti

Viti, iso ja oikein rauhallinen itäsiperian laika. Myös venäläistä alkuperää. Viimeseen asti rauhallinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Työskentelee hirvien kassa rauhallisesti mutta luja äänisesti. Hirvet ei paljoa säiky kun se kiertää hirvien luona ympyrää. Iso koko pelottaa kokeneempaakin mehtämiestä ellei isäntä ole paikalla. Tuon koiran seurassa lapset on enempi kuin turvassa.